Kun perintö on vailla perillisiä: Mitä tapahtuu jäämistölle?

Kun perintö on vailla perillisiä: Mitä tapahtuu jäämistölle?

Harva tulee ajatelleeksi, mitä omalle omaisuudelle tapahtuu, jos kuolee ilman perillisiä tai testamenttia. Suomessa tällaisia tilanteita syntyy joka vuosi, kun vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia eikä hän ole määrännyt omaisuutensa kohtalosta etukäteen. Silloin valtio astuu kuvaan. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa – ja miten voi itse varmistaa, että oma omaisuus päätyy haluttuun paikkaan?
Kun perillisiä ei löydy
Suomen perintökaaren mukaan ensisijaisia perillisiä ovat lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos vainajalla ei ole lapsia, perintö siirtyy vanhemmille, sisaruksille ja heidän jälkeläisilleen. Jos näitäkään ei ole, tarkastellaan isovanhempia ja heidän lapsiaan eli setiä, tätejä ja enoja. Serkut eivät kuitenkaan enää peri lain mukaan.
Jos ketään näistä ei löydy – eikä testamenttia ole tehty – jäämistö jää valtiolle. Tällöin sanotaan, että perintö on vailla perillisiä.
Valtion rooli perillisenä
Kun epäillään, ettei perillisiä ole, maistraatti tai Digi- ja väestötietovirasto selvittää sukuselvityksen. Selvitystyö voi kestää pitkään, sillä viranomaiset tarkistavat väestörekisterit, kirkonkirjat ja mahdolliset ulkomaiset yhteydet varmistaakseen, ettei perillisiä ole jäänyt huomaamatta.
Kun varmistuu, ettei perillisiä ole, Valtiokonttori ottaa jäämistön haltuunsa. Se huolehtii omaisuuden realisoinnista, velkojen maksamisesta ja mahdollisten asiakirjojen arkistoinnista. Jäljelle jäävä omaisuus siirtyy valtiolle, mutta ei suoraan valtion budjettiin – varat ohjataan Valtion perintörahastoon.
Mihin varat käytetään?
Valtion perintörahaston varoja käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Rahastosta voidaan myöntää avustuksia esimerkiksi kulttuurin, tieteen, koulutuksen tai sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Näin omaisuus, jolle ei löytynyt perillisiä, voi lopulta hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Moni pitää lohdullisena ajatusta, että oma varallisuus voi kuoleman jälkeen tukea yhteistä hyvää. Mutta jos haluaa itse päättää, mihin omaisuus menee, on testamentti ainoa keino varmistaa se.
Näin voit itse määrätä perinnöstäsi
Jos sinulla ei ole läheisiä sukulaisia tai haluat, että omaisuutesi menee tiettyyn tarkoitukseen, kannattaa laatia testamentti. Testamentilla voit määrätä, kuka saa omaisuutesi ja missä suhteessa. Se voi olla ystävä, sukulainen, yhdistys tai säätiö.
Testamentti on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. On suositeltavaa käyttää lakimiehen apua, jotta asiakirja täyttää lain vaatimukset ja on pätevä.
Testamentilla voit esimerkiksi:
- Määrätä, että ystävä tai naapuri saa henkilökohtaisia esineitäsi.
- Lahjoittaa osan omaisuudestasi hyväntekeväisyysjärjestölle.
- Turvata jonkun läheisesi asumisen tai toimeentulon.
Entä jos löytyy kaukaisia sukulaisia?
Jos perunkirjoituksen yhteydessä ilmenee, että vainajalla on sittenkin kaukaisia sukulaisia – esimerkiksi setiä, tätejä tai heidän lapsiaan – he voivat periä, jos sukulaisuussuhde voidaan todistaa. Serkut ja sitä kaukaisemmat sukulaiset eivät kuitenkaan kuulu perimysjärjestykseen. Jos kukaan perimyskelpoinen ei ota perintöä vastaan, omaisuus siirtyy edelleen valtiolle.
Harkintaa ja ennakointia
Perintöasioiden pohtiminen ei ole helppoa, mutta se on tärkeä osa oman elämän suunnittelua – etenkin, jos ei ole lapsia tai läheisiä sukulaisia. Testamentti antaa mahdollisuuden ilmaista omat arvot ja toiveet myös elämän jälkeen.
Kun perintö on vailla perillisiä, valtio huolehtii omaisuudesta yhteiseksi hyväksi. Mutta testamentin avulla voit itse päättää, kuka tai mikä saa jatkaa elämäntyötäsi ja kantaa perintöäsi eteenpäin.













